tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kaulakoru töihin

Joskus sitä vaan käy hitaalla. Niin oli tämän projektin kanssa. Ostin kasan Caring Handsin paperista tehtyjä helmiä kun Hyvinkäällä oli vielä kauppa nimeltä Hitomi. Joku toinen asiakas oli erotellut kippoon kivan sävyisiä sinisiä helmiä, mutta ei koskaan käynytkään ostamassa niitä. Minä sitten ostin ne itselleni, vielä jäi matskuja vaikka toiseen tämmöiseen!
Tein viime kesänä itselleni kaulanauhan, jossa kuljetan töissä varmennekorttiani (silloin kun se ei jää jonnekin pöydälle lojumaan...). Nyt tein itselleni uuden, ja tykkään tästä vielä enemmän kuin edellisestä! Nää värit on vaan niin herkut!
Pituutta tällä on sopivasti. Se yltää nätisti kaulaan, ja kortti rintataskuun, ja näyttää siltä että mulla olisi kaulassa ihan vaan helmikaulakoru :D Kuvassa taustana niin hieno seinäkalenteri, kiitos kämppiksilleni!!<3 Helmistä ei tasan löydy kahta samanlaista, kun kyseessä ovat kuitenkin kierrätetystä paperista pyöritellyt helmet. En edes yrittänyt tehdä tästä millään tasolla symmetristä.
Paperihelmien väliin laitoin pienet vihreät lasihelmet. Näin kaulanauhasta ei tullut liian tönkkö. Helmet pujottelin johonkin siimaan, mitä kotoa sattui löytymään. Ninjasin sen kahteen kertaan helmien läpi, että kestää menossa mukana eikä leviä apteekin lattialle :D Tässä ei tosin ole sellaista lukkojuttua niskassa, ei siis täytä turvallisuusmääräyksiä varmaan...
Kotoa löytyi vanhoja avainnauhoja, joista yhden tuhosin tätä varten. Sain siitä sopivan lukon, johon saan korttikoteloni kiinni. Pujotin tuon yhden helmen läpi siiman kumpaankin suuntaan, jolloin lukko jää vähän erilleen.
Vähänkö kivaa, kun huomenna on lyhyempi päivä ja ylihuominen vapaa! Tiedossa on miniloma Helsinkiin, moikkaamaan kaveria jota en oo ihan liian pitkään aikaan nähnyt! :))

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Seepraleivoksia

Pitkästä aikaa leivoin jotain jännempää. Kyseessä oli Kinuskikissan salmiakkileivokset. Meillä on apteekilla myynnissä näitä Haganolin nestemäisiä salmiakkipulloja, siitäpä sain itsekin idean kokeilla näitä. Hyviä tuli!
Ohjeessa sanottiin, että anna valkosuklaapäällisen jäähtyä vähän. Todellakin sen pitäisi antaa jäähtyä ennen levittämistä, olin ite liian kiireinen ja iskin sen melkein suoraan siitä hellalta tuohon täytekerroksen päälle :D Se oli jokseenkin turhan valuvaista, ja sain sitten nostella sitä lusikalla reunoilta keskelle kun en voinut sitä iskeä jääkaappiin koska halusin vielä koristella pintaa. Koristeet tein ihan sulattamalla tummaa suklaata mikrossa (eka vesihauteessa, tuloksena klöntti. Sit mikrossa, ja laitoin sekaan salmiakkimixeriä kun ohjeessakin oli, sieltä tuli toinen klöntti...) ja heittelin sitä sitten haarukalla suunnilleen yhdensuuntaisiksi viiruiksi, sit veitsellä vedin siitä päältä. Sit pelti jääkaappiin ja toivoin parasta, ettei se hirveästi enää valuisi reunojen yli :D Aika hyvin pysyi kyllä pellillä.
Vähän mietin, kun ohjeen mukaan tuli 20 palaa leivonnaisia. Tein annoksen tuplana, jolloin siitä tuli pellillinen (hirveet laskutoimitukset kuinka monta neliösenttiä tulee ohjeen mukaan ja miten paljon jos annos on kaksinkertainen), ja leikkasin aika isoja palasia. Mutta tosiaan pienemmätkin olisivat riittäneet, aika hirmu makeaa ja rasvaista tämä herkku on! Onneksi ei tarvitse syödä kaikkea itse, lähisukua kävi kahvilla ja loput vien töihin :D
Täytekerros vaikutti kattilassa vähän epäilyttävältä. Mustaa salmiakkinestettä ja rasvaa ja tomusokeria. Nam. :D Se kuitenkin toimi tosi nätisti verrattuna valkosuklaaseen... :D
Sit vielä tän vuoden pakollinen katukoriskuva! Tällä kertaa ei ollut niin eeppisiä paitoja kun kolmena viime vuonna, nyt meillä oli samat kuin pääsiäisenä olleessa koristurnauksessa. Ja joukkuetoverit halusivat pelata tylsästi valkoisilla paidoilla, vaikka olisi myös ihku pinkki olemassa! Näissäkin paidoissa on kyllä DIY-elementti, leikeltiin hihat pois :D Tää turnaus meni muuten ihan tosi hyvin meijän joukkueelta, voitettiin koko meidän sarja! :) Oli taas kivaa pelata, aurinko paistoi kuten aina Hyvinkään katukoriksessa :D
Nyt jo tässä vaiheessa toivottelen hyvät juhannukset, tuskin ihan heti kerkiän kunnolla koneen ääreen :)

torstai 11. kesäkuuta 2015

Ernesti Sateenkaarihippo

Eläinteemalla jatketaan! Mulla on ollut keväällä pari ikuisuusprojektia nopeammin valmistuvien sukkien ym lisäksi. Yksi niistä oli virtahepo (toinen, villapaita, odottanee syksyyn asti viimeistelyä joten palataan siihen sit joskus!) Aloitin tämän virkkaamisen joskus tammikuussa, mulla oli kätevästi jämälankavillasukkajoulukalenterista ylijäämälankoja niin ajattelin niitä vähän tuhota pois.
Ja mitenkäs kävi, no saisin varmaan toisen hipon virkattua jos vaan ostaisin jotain yksiväristä yhdistelylankaa! (tai on onhan mulla toki täysiä keriä, voisin ehkä tosiaan virkata toisenkin ylikirjavan yksilön, kattellaan... :D). Pari pikkukerää sain kuitenkin pois pyörimästä, jee! Ja yhden isommankin, ajattelin että tuota vaaleansinistä riittää että yhdistelen sillä palasia, no ei riittänyt :D Onneksi sattui olemaan lisää hyvin samankaltaista sinistä, sitä en käyttänyt alunperinkään kukkaosiin juurikin loppumisriskin vuoksi. Ei tuota eriväristä päätä hirveesti erota onneksi.
Kaikki palat ovat keskenään erivärisiä. Uloimmissa värikerroksissa pyörii muutama erivärinen lanka, en halunnut tummia synkkiä kukkasia mutta ne taas rajaavat kukat tosi hyvin. Jälkikäteen aateltuna kirkkaanvihreä on ehkä vähän turhan kirkas noille kerroksille mutta siinähän nyt on :D
Täytteeksi survoin melkein kokonaan yhden luttanan tyynyn. Parasta uusiokäyttöä tyynyille joilla kukaan ei kuitenkaan enää nuku! Silminä olevat napit ovat luultavasti kirppikseltä peräisin, ne ovat eri paria.
 Ja koska virtahevon peppu.
Taas jäätävä kuvatulva virtahevosta eri puolilta, muttakun tosiaan joka kukka on erivärinen ja koska Ernesti on nyt Kuopiossa ja mä en oo niin voin hyvin muistella kuvien kanssa miltä tää kaveri näyttää! Kirjavalta ainakin.
Kun siis tuituitui! Miten yksinkertaisista geometrisistä muodoista voikaan saada aikaan ihan oikean pehmoelukan! Parasta. Ja ihan parasta on se, että lankoja ei tarvitse sen ihmeemmin päätellä, ite vaan vedin niitä solmuun etteivät lähde purkautumaan jos tuota halii liian kovaa :D
Kävin räpsimässä kuvia kerrostalon pihalla. Naapurit on jo varmaan tottunut meidän kämpän hassuihin ihmisiin, käytiin ennen Ernestin valmistumista keinumassa! Oli hyvät keinut, menen toistekin. Pihasta löytyi tosi kivat valkovuokkoryppäät.
Toi pää. Totesin että ensin käyttämäni sininen ei riitä, kun olin ylittänyt vartalon puolivälin (virtahepo virkataan siis aloittamalla takajaloista, sieltä edetään sitten päähän. Kuononkärki on viimeinen kiinnitettävä pala.) Päätin siis hoitaa värinvaihon mahdollisimman symmetrisesti, ja tehdä koko pään eri värillä. Paras vaihtoehto, kun en halunnut ostaa lisää lankaa kun kyseessä oli jämientuhoamisrojekti! :D
Tässä vielä lähikuvaa kukasta. Ei tuohon yhden kukan väkertämiseen mene edes kauaa, enemmän meni aikaa ehkä miettiessä mitä väriä laitan seuraavaksi :D koska samanväriset terälehdet eivät voineet olla vierekkäin ja en halunnut samanvärisiä sisäpalloja tai ulkoreunojakaan mielellään vierekkäin (tässä joustin) ja en halunnut ollenkaan täsmälleen samanlaisia keskusta-terälehti-yhdiselmiä. Kätevintä oli loppuviimeksi pohtia värit niin, että kerät olivat hujanhajan maassa. :D
Tämä oli tosiaan toinen virkkaamani virtahepo. Viime kevään aikana virkkasin Torstin. Jos Torsti tuntui isolta, niin Ernesti on vielä isompi!! Torstissa käytin Nalle-lankaa, kun tää uudempi kaveri on sitä seiskaveikkaa. Siitähän se kokoero käytännössä johtuu :D Pituutta mittasin Ernestille suurinpiirtein puoli metriä. Mites olis seuraava Isoveljestä?! Sen nimi tulee sitten olemaan Kyösti, niin kaikki virtahevot rimmaa tosi hyvin toisiinsa.
Äh. Nyt tekisi mieli virkata vielä lisää virtahepoja :D Mutta mihin ne isken kun niillä tosiaan on kokoa :D

ps sori jos teksti vilisee kirjotusvihreitä, yritin niitä korjailla jo pois mutta ehkä vaan pitäis mennä nukkumaan!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

On pieniä norsuja

Ompelin mekon. Siitä tuli ihan täydellinen! Kyseessä on Mekkotehtaan Ruut. Hyvin paljon sovellettuna :D
Olin Eurokankaassa valitsemassa mekkomateriaaleja. Mä olin jo päättänyt ottaa yhtä kangasta, jossa oli sellaisia graafisia nuolijuttuja. Päätin kuitenkin vielä penkoa jos palalaarista löytyisi jotain kivaa. No sieltähän löytyi! Juurikin sopiva viskoosilirpuke, iso pala ja siinä oli pienenpieniä norsuja!! Parasta kun tää näyttää kauempaa ihan normaalilta ja sivistyneeltä mekolta, mut sitten kun kattoo vähän tarkemmin niin ne eivät olekaan mitä tahansa läiskiä vaan pikku norsuja. Kämppis (jota on kiittäminen näistä kuvista!!) oli vähän ihmeissään että mulle mustavalkoinen mekko, muttakun tässä on nää norsut niin se on paras.
Oon käyttänyt tätä mekkoa nyt pari kertaa, ylppärivalmistujaisjuhlissa ja sit eilen kurssikaveri juhli valmistumistaan niin tämä pääsi taas käyttöön. Mullekin tuli vihdoinviimein laillistukset, nyt sitten oikeita farmaseutin töitä :))
Tähän väliin heitän vielä kuvan mun tukasta. Kampaus oli mulla päässä eilisen juhlissa, ranskalainen letti joka lähtee otsalta ja kiertää pään. Lopuksi pyöritin siitä nutturan. Yllättävän hyvin säilyi tukka hengissä, kun nukuin kampauksen kanssa :D
Halusin mekon, joka on edestä lyhyempi ja takaa pidempi. Norsupalaseni oli niin iso, että tämä onnistui tosi hyvin! Kangasta jäi vielä yli, jos vaikka jonkun topin tai jonkun ompelen kunhan taas olen ompelukoneeni luona. Vuorikangas taas oli tarkkaan mitoitettu. Takakappaleen jouduin leikkaamaan kahdessa osassa, mutta ei se pystysuora takasauma siitä vuorikappaleesta tosiaan mihinkään näy.
Tähän väliin erittäin hieno kaaviokuva, miten mä nämä kangaspalat suurinpiirtein leikkelin.Tästä ei tulis mitään pelkällä sanallisella selityksellä :D Mekon ompelemisesta on jo tovi mutta suunnilleen tollaisia juttuja tein. Ohjeen mukaan tähän ei tulisi vuoria, mutta koska norsut ovat jokseenkin läpinäkyviä, niin sellainen täytyi olla. Siihen en myöskään kokenut tarpeelliseksi viritellä mitään rypytystä, niin mittasin kaula-aukon pituuden ohjeen mukaiseksi, jotta saisin sen sopivaksi. Helmaa taas halusin olemaan myös vuorikankaassa, joten käänsin kaavat vähän vinoon kankaaseen nähden. Päällikankaasta leikkasin taas huomattavasti isompia paloja kuin kaavoissa. Siirsin kaavoja kauemmas taitteelta, ja käänsin vähän vinoon. Etukappaleen helman leikkasin kohtisuoraan taitteeseen nähden, ja jatkoin sivusaumaa. Takakappaleen sivusauman leikkasin yhtä pitkäksi kuin etukappaleessa, ja sitten leikkasin iiiison kaaren alaspäin.
Näin iso siitä takakappaleesta loppujen lopuksi tuli! Tosiaan takavuori on kahdesta kappaleesta, ja siihen tuli semmoinen loiva V-kirjaimen muotoinen keskikohta niskaan.
Tykkään niin tästä helmasta. Kun kävelen tää päällä, se silleen leijuu perässä :D Jotenkin varmaan ilmavirta tarttuu siihen tosi hyvin, kun se on edestä lyhyt. Oon huomannut nimittäin samanlaisen efektin myös toisessa mekossani, joka on edestä lyhyt ja takaa pitkä.
Ohjeessa oli tosi kiva olkasaumasysteemi. En voinut toteuttaa sitä ihan sellaisenaan, koska mulla on se vuoritus. Ompelin ihan ensimmäisenä kaula-aukon ja kainaloaukkojen vuorit ja mekkokankaat yhteen. Päällikangasta rypytin, kirjassa oli tosi hyvin selitetty miten sellaiset söpöt rypytykset tehdään. Olisi saanut olla ehkä vielä enemmän rypytystä, näin jälkikäteen kun mietin :D Eli käytännössä siis vieläkin kauempaa taitteelta leikattu pala. Tikkasin vielä päällipuolelta tuon sauman, kun muuten meinasi vuori tursottaa esille. Sitten ompelin sivusaumat, sit vuorossa oli olkapäät. Ompelin ne ihan käsin yhteen, samaan tyyliin kun alkuperäisessäkin mekossa.
Mainitsinko jo että tykkään kokonaisuudesta tosi paljon! Tää on myös hyvä kun tää on mustavalkoinen, voin käyttää minkä värisiä asusteita tykkään. Nyt mulla on punainen vyö, punaiset korvikset ja punaiset kynnet (eilen kiireessä lakkasin kun oltiin jo melkein lähdössä juhliin, sit tajusin kun oltiin jo ovella menossa, että unohdin lakata vasemman käden keskisormen kynnen :D Äkkiä hakemaan lakkapullo mukaan, autossa häthätää sutaisin vähän väriä, no se ei sitten kuivunutkaan silleen nopeasti niin mulla on nyt myös mun laukussa vähän punaista... Onneksi ei mekkoon osunut!). Punaiset korkkarit sopisivat kans tosi hyvin tähän kokonaisuuteen, mutta sellaisia en omista. Mustat mulla oli jalassa, alelöytö, täydelliset ihan tavalliset korkokengät. Vielä kun osaisin kävellä niillä. :D
Vyötärölle ompelin kuminauhan. Oli jokseenkin kamalaa :D Kun jos olisin ensin tehnyt useamman tunnin hommia mekon kanssa joka oli lähes täydellinen, ja sit ompelen kumpparin ja sit mokaan. Piti miettiä asiaa yön yli, mutta päätin sitten uskaltaa. Hyvä että uskalsin. Tuli niin kiva :)
Loppuun täysin offtopic kukkia, isotädin mökiltä! Niin ihanat :)
Olipas siinä paljon asiaa yhestä mekosta :D Vielä kerran on tarkoitus käyttää tätä "juhlissa", kun tarjoan kahvit oman valmistumiseni kunniaksi mutta sit tästä tulee ihan kesämekko. Vielä kun olis kelejä käyttää!